Charles W. Joiner, Jr., kirjoitti vuonna 1987 kirjan Leadership for Change. Kirjan keskeisenä kysymyksenä on, millaista johtajuutta suurten muutosprosessien läpivienti edellyttää. Kirjan opit perustuvat aiempaan johtamiskirjallisuuteen sekä kirjoittajan omiin kokemuksiinsa muun muassa Chrysler yhtiön johtotehtävissä.

Joiner esittää kirjassaan viisi keskeistä teesiä muutosta tukevaan johtajuuteen:

  1. Ensin tarvitaan hyvin toimiva johtoryhmä, joka sitoutuu vankasti muutoksen toteuttamiseen.
  2. Seuraavaksi on luotava strateginen visio suunnasta, johon ollaan menossa. On tärkeää kirkastaa visio dialogin kautta sellaiseksi, että tavoitteet ja suunta ymmärretään laajasti organisaatiossa.
  3. Henkilöstölle on luotava hyvät mahdollisuudet osaamisensa päivittämiseen. Ohjaus- ja palkitsemisjärjestelmiä on uudistettava niin, että ne tukevat uuden suunnan mukaista toimintaa.
  4. Organisaatiorakenteita ja päätöksenteon foorumeita on uudistettava palvelemaan mahdollisimman hyvin uudistettuja tavoitteita ja toimintaa. Rakenteiden tulisi olla yksinkertaisia ja hierakioiltaan matalia. On tärkeää, että rakenteet mahdollistavat henkilöstön aktiivisen osallistumisen muutosta edistävien ideoiden luomiseen ja toimeenpanoon.
  5. Lisäksi tarvitaan muutoksen läpivientiä tukevaa asennetta ja yhteisiä arvoja. Näiden kautta henkilöstö pystyy sitoutumaan muutokseen. Olennaista on, että arvot näkyvät kaikessa toiminnassa.

Kirjan opit ovat jo kolme vuosikymmentä vanhoja ja perustuvat suurelta osin amerikkalaisten suurten yritysten silloiseen toimintaympäristöön. Joinerin teesit ja niiden taustalla olevat ajatukset ovat kuitenkin pääosin edelleen ajankohtaisia.

Joiner puhuu paljon esimerkiksi jaetusta johtajuudesta – siitä, että kaikkien tulee omalta osaltaan kantaa vastuuta yhteisten tavoitteiden saavuttamisesta. Tämä taas edellyttää aitoa osallistumista. Ei näennäistä ’osallistamista’, vaan sitä, että henkilöstö eri tasoilla näkee vaivaa uudenlaisten toimintamallien kehittämiseen ja pääsee vaikuttamaan olennaisiin asioihin. Luottamuksen ilmapiiri – tunne siitä, että ollaan samassa veneessä – on erityisen tärkeää muutoksen keskellä. Nämä ajatukset pätevät varmasti nykypäivän muutoksissakin.

Joinerin teesit on suunniteltu liikeyritykselle, joka etsii muutoksen avulla taloudellisesti kilpailukykyistä strategiaa. Nämäkään muutokset eivät ole käytännön tasolla helppoja. Käsillämme on kuitenkin monia paljon haasteellisempiakin muutosprosesseja. Näitä ovat esimerkiksi terrorismiin ja turvallisuuden hallintaan liittyvät kysymykset, pakolaiskriisi ja muut maahanmuuttoon liittyvät ilmiöt, ilmastonmuutoksen hallinta, maamme elinkeinorakenteen uudistaminen ja kilpailukyvyn kehittäminen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän uudistaminen.

Näille esimerkeille on yhteistä se, että muutokset koskevat suurta joukkoa yksityisiä ja julkisia organisaatioita, joilla voi olla keskenään ristiriitaisia tavoitteita. Mikään yksittäinen taho ei pysty yksin ratkaisemaan asioita, eikä muutoksen aikaansaamiseksi ole mitään yksittäistä, helppoa ratkaisua. Nämä muutokset syntyvät politiikan, viranomaisten, yritysten ja muiden yhteisöjen vuorovaikutteisen toiminnan tuloksena – usein kansainvälisessä ja monikulttuurisessa ympäristössä.

Monia nykypäivän merkittäviä muutosprosesseja leimaa siis suuri kompleksisuus, verkottuneisuus sekä epäselvät johtamis- ja päätöksentekovaltuudet. Kyse on yksittäisten organisaatioiden muutosjohtamisen sijaan monimutkaisten järjestelmien muutoksesta.

Tiedämme varsin hyvin, kuinka muutos viedään läpi yksittäisessä organisaatiossa. Sen sijaan monimutkaisten systeemitason muutosten aikaansaamisesta tiedämme vähemmän. Tämä näkökulma on jäänyt myös johtamiskoulutuksessa vähälle huomiolle.

Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulussa käynnistyy syksyllä 2017 uusi kansainvälinen maisteriohjelma otsikolla ’Leadership for Change’. Se on monialainen ohjelma, joka koostuu yhteisistä johtamisopinnoista sekä kauppatieteiden, hallintotieteiden ja politiikan tutkimuksen syventävistä opinnoista. Tällä aloitteella pyritään vastaamaan edellä kuvattuihin haasteisiin sekä tuomaan työmarkkinoille uudenlaista osaamista ja asiantuntijuutta. Ohjelmaa varten rakennetut uudet kurssit ja ohjelman toteutuksen myötä syntyvä uusi osaaminen palvelevat aikanaan myös yliopiston muuta opetusta, mukaan lukien eMBA-ohjelmia.