Yhdenvertaisuus on yksi demokratian ja oikeusvaltion keskeisimmistä arvoista. Yhdenvertaisuuden periaatteet sisältyvät myös  lainsäädäntöömme. Sopimukset ja lait ovat tärkeitä, mutta lopulta yhdenvertaisuus toteutuu tai jää toteutumatta ihmisten arjessa.

Työelämässä on mukana monenlaisista ihmisiä. Olemme kaikki erilaisia. Tämä moninaisuus on nykyisessä jatkuvasti muuttuvassa ja kehittyvässä yhteiskunnassamme nähtävä vahvuutena, oli kyse sitten äidinkielestä, etnisestä taustasta, seksuaalisesta suuntautumisesta tai sukupuoli-identiteetistä, taloudellisesta asemasta, perhemuodosta, uskonnosta tai vakaumuksesta. Moninainen työyhteisö on usein myös uutta luova työyhteisö.

Silloin tällöin on hyvä pysähtyä miettimään millaista yhteisöä ja työpaikkaa haluamme rakentaa. Minkälaisen ilmapiirin haluamme työpaikallemme luoda?

Meillä kaikilla on vastuu siitä, että työyhteisö on mahdollisimman avoin, turvallinen, mukaan ottava ja yhdenvertainen jokaiselle. Vahva työyhteisö kannattelee kaikkia työntekijöitä, ja kaikki ovat siinä yhtä osallisia.

Yhdevertaisuuslaki pohjana hyvinvoivalle työpaikalle

Yhdenvertaisuuslaki tuli Suomessa voimaan vuonna 2004. Se sisälsi vain EU:n rotusyrjinnän ja työsyrjinnän vastaisten direktiivien vaatiman minimisuojan syrjintää vastaan. Jo lain säätämisvaiheessa käynnistettiin kehitysprosessi, joka johti nykyisen yhdenvertaisuuslain voimaantuloon vuoden 2015 alusta.

Yhdenvertaisuuslaki kieltää syrjinnän työpaikalla ja velvoittaa työnantajia suunnitelmallisesti edistämään yhdenvertaisuutta. Tämä edistämisvelvollisuus koskee kaikkia työnantajia, myös pieniä. Niin viranomaisilla, koulutuksen järjestäjillä kuin työantajillakin on lakisääteinen velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta.

Työpaikat ovat omalta osaltaan vaikuttamassa siihen, millaisin periaattein yhteiskunnassa toimitaan ja miten sekä yksilöt että eri väestöryhmät osallistuvat tai pääsevät osallistumaan ja vaikuttamaan yhteiskuntaamme.

Yhdevertaisuussuunnitelmasta apua positiivisen muutoksen läpivientiin

Yhdenvertaisuussuunnittelu on yhdenvertaisuuden edistämisen työkalu. Yhdenvertaisuussuunnittelu auttaa tarkastelemaan omia toimintamalleja ja tunnistamaan mahdollisia syrjiviä rakenteita. Se auttaa löytämään myös palvelujen aukkopaikkoja ja tarkastelemaan palveluja eri väestöryhmien näkökulmasta.

Työnantajien, joiden palveluksessa on säännöllisesti vähintään 30 henkilöä, on laadittava yhdenvertaisuussuunnitelma.

Yhdenvertaisuussuunnitelman tekeminen on parhaimmillaan prosessi, jossa käydään laajasti läpi yhdenvertaisuuteen liittyviä kysymyksiä ja haasteita. Parhaimillaan yhdenvertaisuussuunnitelman tekeminen mahdollistaa positiivisen muutoksen työpaikalla. Yhteisöllisyys ja ymmärrys lisääntyvät, kun etsimme yhdessä ratkaisuja ja keinoja ottaa kaikki mukaan ja muuttaa yhteisöömme yhdenvertaisemmaksi. Tämä on työpaikoille myös mahdollisuus vahvistua ja kehittyä.

Suunnitelmasta hyviin käyntäntöihin ja toisiaan arvostavaan työyhteisöön

Yhdenvertaisuuden edistämisen hyvä käytäntö on toimenpide tai toimintatapa, jolla saadaan aikaan konkreettinen vaikutus kohti yhdenvertaista organisaatiota tai yhteisöä. Hyvä käytäntö lähtee liikkeelle halusta muuttaa ja kehittää omaa toimintaa, ja se kasvaa sitä mukaa kun vaikutukset alkavat näkyä.

Mitä paremmin henkilöstö tuntee yhdenvertaisuuden edistämisvelvoitteet ja syrjinnän kiellon sekä välttää loukkaavaa puhetapaa, sitä enemmän tämä heijastuu myös suhteessa asiakkaisiin.

Tärkeää ja toimivaa on pitää yhdenvertaisuuskysymykset mukana keskustelussa jatkuvasti työpaikan arjessa. Yhdenvertaisuus ei jää vain yhdenvertaisuussuunnitelman tekemisen varaan tai dokumentiksi, joka toteutettiin kun oli pakko. Olennaista on kyseenalaistaa omia käsityksiä koko ajan arjen toiminnassa ja pyrkiä tietoisesti ottamaan huomioon se, että oma näkökulma on vain yksi monista.

Todellinen yhdenvertaisuus työpaikalla edellyttää, että jokainen saa kokea olevansa omana itsenään samanarvoinen muiden kanssa.

Avainsanat : / / /

Jätä kommentti

avatar