Ennen vanhaan kouluttajat ja myyntimiehet kohtasivat hotellien saunassa. Eräs entinen kollegani kertoi kerran istuneensa hotellin saunanlauteilla, kun viereen oli tullut viereen reppuri, jonka kanssa hän oli alkanut juttelemaan. Vieruskaveri oli kertonut myyvänsä pölyimureita ja kysellyt, mitä ystäväni myy.  Koulutusta, oli ystäväni vastannut.  Juttukaveri oli todennut:” Jahaa, olet sitten niitä tyhjän kauppiaita”.  Kahvihuoneessamme luettiin äskettäin lehtiartikkelia uudesta tavasta tehdä räätälöityjä vaatteita asiakkaan muotojen ja mallin mukaan digi-virtuaalisesti. Asiakas näkee kuvan kautta, miten puku sopii hänen mittoihinsa ja mitä muutoksia hän haluaisi ennen ostopäätöstä tehdä.  Ei tarvitse siis ostaa sikaa säkissä.

Syvennyin oikein miettimään, millä argumenteilla asiakkaamme tekevät koulutusohjelman ostopäätöksen.  Koulutusta ei ole mahdollista 3D-tulostaa tai hologrammisesti tehdä näkyväksi. Koulutuksesta toki voimme kirjallisesti kertoa ja makupaloja voimme videoida – mutta mitäpä muuta?

Koulutuksen myynnissä olemme omaksuneet tavan kertoa, mitä koulutuksella tavoittelemme ja millaisia oppimistuloksia odotamme ja miten sen teemme.  Taustatukenamme on lukuisat keskustelut potentiaalisten asiakkaiden ja asiantuntijoiden kanssa. Asiakaspalautteet usein todentavat, että olemme täyttäneet odotukset hyvin.

Miten hyvin onnistumme esimerkiksi johtamiskoulutusten räätälöinnissä, ja miten tärkeätä se olisi asiakkaillemme? Toki ennakkoonkin pitkälle suunnitelluissa ohjelmissa voidaan jossain määrin ottaa huomioon osallistujien tarpeet ja toiveet, mutta uskaltaisimmeko heittäytyä tässä pidemmälle.

Mitäs jos EMBA-opiskelijat itse määrittelisivät, mitä haluavat opiskella ja miten. Kouluttajien tehtävänä olisikin parhaan kykynsä mukaan tarjota monipuoliset matkaeväät ja tukea opiskelijaa hänen ponnisteluissaan.  Tämä on muun muassa Blended Learning –nimellä tunnetun oppimismallin peruslähtökohtia.  Roolien täydellinen muutos olisi aikamoinen haaste koulutusorganisaatioille, kun olemme oppineet tarjoamaan valmiiksi suunniteltuja ja ryhmämuotoiseen toteutukseen perustuvia koulutusohjelmia.

Uskaltaisimmeko luottaa opiskelijaan oman oppimisprosessinsa omistajana? Rohkenisitko esimiehenä lähettää alaisesi tai tulla itse koulutukseen, josta ei ole ilmaistu kuin ehkäpä tavoitteet ja ensimmäisen kokoontumisen paikkatiedot? Mitä menettäisimme tai saavuttaisimme siirtyessämme ryhmäopetuksesta aidosti yksilön oppimisen tukemiseen?  Olisitko valmis tällaiseen kehittämiskumppanuuteen?

Jätä kommentti

Be the First to Comment!

avatar
wpDiscuz