Huhtikuun 19. oli Tampereella suuri päivä. Ratinan uusi ostoskeskus juhli avajaisiaan ja Tampereen (uuden) yliopiston konsistori kokoontui ensimmäistä kertaa. Kolmas tulevaisuuden kannalta merkittävä hetki koettiin Tampere talossa, jossa kuuden eri EMBA-ohjelman opiskelijat kokoontuivat yhdessä pohtimaan tulevaisuuden johtajuutta.

Mukana päivässä olivat Sosiaali- ja terveysjohtamisen Executive MBA, Executive MBA in Public Management, General Executive MBA, Kiinteistö- ja rakennusalan EMBA eli KiRa EMBA, Järjestöjohtamisen Executive MBA ja Executive MBA in Business Renewal ja minulla oli kunnia toimia tapahtuman akateemisena asiantuntijana ja seremoniamestarina.

Nämä tilaisuudet pakottavat aina pohtimaan asioita uudessa valossa. Päivän alustuksena pohdin muun muassa seuraavaa:

Johtajuuden on esitetty olevan suuressa muutoksessa. Päivittäin saa sosiaalisesta mediasta lukea erilaisia listoja, joissa milloin kuka milläkin taustalla jakaa viisautta siitä miten tänään ja huomenna pitäisi johtaa. Tarjolla olevien ohjenuorien loputtomat langanpäät ovat ainakin itselleni herättäneet kysymyksen siitä, montako ”oikeaa” tapaa johtaa oikeastaan on olemassa. Ja kenen ohjeita uskoa. Itse olen entistä vakuuttuneempi, että näitä tapoja on monta ja meillä on jatkossakin paljon erilaisia hyviä johtajia. Oikeita vastauksia johtamisen haasteisiin lienee lähes yhtä monta kuin on hyvää johtajaakin.

Päivän keskeisenä tavoitteena oli pysähtyä hetkeksi pohtimaan kunkin omaa johtajuutta – vahvuuksia ja kehittämisalueita. Päivän kulusta bloggasi hyvin Anne Lindfors.

Johtajalta kaivataan tietoisuutta, aitoutta, motivaatiota ja rohkeutta

Vaikka some-postauksissa luodaankin välillä mielikuvaa johtajasta työelämän kaiken tietävänä ja kestävänä supersankarina, itse uskon enemmän sellaiseen sankaruuteen, joka tekee johtajasta inhimillisen. Minulle päivästä jäi päällimmäisenä mieleen seuraavat asiat:

#tietoisuus
Johtaminen edellyttää tietoisuutta niin ympäristöstä, omasta organisaatiosta kuin omasta itsestä.

#aitous
Johtajuutta ei hoideta titteleillä vaan läsnäololla, osallistumisella ja kohtaamisilla.

#motivaatio
Ihmiset motivoituvat eri asioista, johtajan tehtävä on synnyttää yhteisiä tavoitteita edistävää motivaatiota.

#rohkeus
Johtajuus edellyttää rohkeutta. Ei kuitenkaan hullunrohkeutta vaan uskallusta kokeilla, innostua ja päästää irti vanhasta.

Niin alustuksissa kuin päivän aikana käydyissä keskusteluissa korostui maailman monitulkintaisuus ja yhteistyön tarve. Johtajakin tarvitsee apua tulkinnassa, analyysissä ja päätöksissä. Erilaisia näkemyksiä kannattaa kuunnella ja arvostaa eikä lisätiedolle kannata kääntää selkää.

Lopuksi – uskon edelleen, että johtamisella on väliä ja että sitä tarvitaan jatkossakin. Johtamisella vaikutetaan työpäivän tapahtumista tehtäviin havaintoihin ja erityisesti näistä tehtäviin tulkintoihin. Havainnot ja tulkinnat synnyttävät tunteita ja motivaatiota, tai sitten toisinpäin.

Niin tai näin, viime kädessä juuri pääkopan sisällä tapahtuvat prosessit määrittävät työntekijän tuloksellisuuden. Vaikka tämä niin sanottu ”sisäinen työelämä” (Amabile & Kramer, 2007) onkin johtajalle näkymättömissä niin hän voi omalla toiminnallaan merkittävästi vaikuttaa tapahtumiin, jotka käynnistävät koko prosessin. Tämän ymmärtämisessä on nähdäkseni tulevaisuuden(kin) johtamisen salainen resepti.

 

Kiitos kaikille tapahtumaan osallistuneille ja sen järjestäneille EMBA-ihmisille!


Viittaus:
Amabile, T. M., & Kramer, S. J. (2007) “Inner work life”, Harvard Business Review, Vol. 85, No. 5, pp. 72-83.


Lue lisää Harrin Tietovirta-blogista Seuraa Harria Twitterissä

Avainsanat : / / / /

Jätä kommentti

Be the First to Comment!

avatar