En halua kirjoittaa yleisestä muutoksesta, en muutoksessa selviämisestä, en muutoksen johtamisesta. Näistä aiheista on kirjoitettu ja kirjoitetaan jatkuvasti. Muutos on ollut ja on tässä ja nyt, ei se mihinkään lähde. Se on ja pysyy, vain muoto ja tulokulma muuttuvat, eivät aina nekään.

Kunnat ovat historiansa aikana olleet isojen muutosten kourissa ja aina on selvitty. Aina on löydetty ratkaisut, voimavarat, uudet toimintamallit ja – tavat joilla kuntalaisten palvelut on turvattu. On kunnia-asia turvata palvelut myös tilanteessa, missä rakenteet natisevat, ja nyt ne todella natisevat.

Suomalainen kunnallishallinto on menestystarina. Tiedämme, että kunnat ovat ainutlaatuisia toimijoita yhteiskunnassamme. Hyvistä kunnista muodostuu hyvä yhteiskunta – tätä matkaa kunnat taivaltavat kukin omista lähtökohdistaan käsin. Ja näin pitääkin olla. Alueelliset lähtökohdat ovat erilaiset ja niitä pitää kunnioittaa. Suomi on pitkä maa, emme voi toimia samalla tavalla Hangosta Inariin, vaan on tunnistettava alueiden erilaisuus, kuntien erilaisuus ja luotava kasvun ja menestyksen elementtejä niistä lähtökohdista käsin.

Kuntajohtamisen tulevaisuus

Mikä sitten on tärkeää tulevaisuuden kunnan tekemisessä? Mistä tulevaisuuden kunta saa muotonsa ja olemassa olon oikeutuksensa? Mitä kontekstia tulevaisuudessa johdetaan? Kysymyksiä on enemmän kuin vastauksia, pohdintaa pitää tehdä moneen suuntaan.

Poliittinen johto kohtaa omassa toiminnassaan haastavan ja ennakoimattoman toimintaympäristön, joka vaatii uudenlaista johtajuutta, uudenlaista johtamiskykyä. Näin on myös ammatillisen johdon kohdalla. Muutosten keskellä korostuu paine kuntajohtamisen uudistamiseen.

Tulevaisuuden kunnan fokuksessa on hyvinvoinnin, elinvoiman ja sivistyskunnan edistäminen. Elinvoimaista kuntaa on varmasti pyritty aina luomaan ja rakentamaan, mutta nyt elinvoima on saanut uuden tulokulman. Kunnan isän rooli, joka ehkä jämerälläkin otteella, on johtanut kuntaansa kuin omaa yritystään voimiaan ja työtunteja säästämättä, on muuttumassa. Jo nyt rooli muistuttaa enemmänkin kunnan myyntitykkiä, elinvoiman yrittäjämäistä edistäjää, kuin perinteistä kunnan johtajan roolia. Tuntuu siltä, että puhumme ihan eri tehtävästä tänään kuin aikaisemmin.

Tämän päivän johtaminen on hektistä, erilaisista tilanteista ja verkostoista toiseen kulkemista. Johtaminen vaikuttaa enemmänkin tulipalojen sammuttamiselta kuin johtamistyöltä, jonka päällimmäinen tarkoitus on tukea ja auttaa mm. oman johtoryhmänsä jäseniä omassa johtamistehtävässään. Poliittisen johtamisen näkökulmasta on todettava, että päätöksentekojärjestelmää ei ole rakennettu nykyisen kaltaiseen hektiseen maailmaan.

Organisaation muisti on tiukassa, kun puhutaan kuntajohtamisesta, sekä ammatillisesta että poliittisesta johtamisesta. Myönnettävä on, että haasteita riittää, mutta paluuta hierarkiseen, vertikaaliseen johtamiseen ei ole.

”Johtajan tulee olla ajan hermolla, toimintoja ja palveluja tulee tarkastella koko ajan toimintaympäristön ja yhteiskunnan muutosten mukana, visio ja suunta tulee olla tiedossa

Johtaminen monimutkaistuvassa maailmassa

Kunnat ja niiden johtaminen näyttäytyvät tänä päivänä verkostomaisena, monitasoisena, monitoimialaisena sekä katalyyttisena. Tämä edellyttää erinomaista hallintasuhteiden, sekä sisäisten että ulkoisten, hallintaa. Perinteisen ajattelun mukaan työnjako kunnan toimielimien ja muiden yksiköiden välillä toimii niin, että toimielimet ja muiden yksiköiden johtoelimissä olevat luottamushenkilöt vastaavat poliittisista ja ideologisista perusvalinnoista eli poliittisesta johtamisesta, ja varsinainen virasto-organisaatio puolestaan toimeenpanosta ja valmistelusta eli ammatillisesta johtamisesta. Periaatteessa nämä vastuut ja roolit ovat selkeät. Käytännössä kuitenkin nämä ovat monella tavalla kietoutuneet toisiinsa, välillä vastuiden ja roolien epäselvyys saa organisaatioiden toiminnan sekaisin.

Johtaminen muuttuu, tulevaisuus on täynnä haasteita, mutta ennen kaikkea se on täynnä mahdollisuuksia.

Se miten johdetaan, liittyy vahvasti siihen missä johdetaan. Kuntajohtaminen tapahtuu kuntakontekstissa, joka on yksittäistä kuntaorganisaatiota laajempi viitekehys. Siihen sisältyy niin lainsäädännöllinen, poliittinen, taloudellinen, sosiaalinen kuin kulttuurinenkin ympäristö.

Johtaminen tarvitsee uusia taitoja, uutta kyvykkyyttä, millä johtaa.

Tulevaisuuden kunnan johtamisjärjestelmä muuttuu nykyisestä merkittävästi. Kaksoisjohtaminen pitää edelleen pintansa, mutta kahden ammattijohtajan malli (kuntajohtaja ja sivistystoimen johtaja) tuo omat haasteensa johtamisjärjestelmän rakentamiseen. Dualistinen – kaksoisjohtamisen perinteinen malli on luotu ns. perinteisen kunnan johtamiseen. Mikä on uusi ”perinteinen”, se on vasta muotoutumassa.

Haastava, alati muuttuva toimintaympäristö sekä luottamushenkilöjohdon mahdollisuus toimia oman taustaryhmänsä ja kuntansa aktiivisena edustajan tilanteessa, jossa tehtävän hoitaminen on sivutoimista, ovat vaatimukset liian suuret. Poliittinen johtaminen ammattilaistuu ja hyvä niin. Tämä näkyy ensimmäisenä asioiden ja viranhaltijoiden kanssa käytävän keskusteluun sekä valmisteluun tarvittavan ajan lisääntymisenä.

Johtajuus näyttäytyy tänäkin päivänä hyvin erilaiselta eri puolilta katsottuna. Minkälaista johtajuutta on odotettavissa, mikä on ns. uusi normaali johtajuudessa, voiko sitä ollakaan?

Johtaminen on intohimoista työtä, jota huippuammattilaiset tekevät.

Niinpä, työtä tehdään sydämellä, työtunteja laskematta. Näin on ainakin todettava ns. vanhemman johtajakaartin ollessa kysymyksessä. Enkä väitä, että nuoremmat johtajat yrittäisivät päästä helpommalla. He vain ehkä tekevät asiat toisin kuin vanhemmat kollegat.

” Välillä on selkeä rohkeuden puute tehdä toisin, epäonnistumisen pelko on läsnä” – näin toteaa eräs kuntajohtaja. Tilanne on vähintäänkin haastava. Jos on ajatuksia, ideoita, näkemyksiä, tahtoa ja voimia kokeilla ja tehdä toisin, pitäisi vaan uskaltaa. Vai onko ympäröivä yhteiskunta niin tavallaan tuomitseva, että rohkeus kokeilla jää uupumaan epäonnistumisen ja virheiden tekemisen pelossa.

Johtaminen on muuttunut ja muuttuu yhä enemmän ihmisten johtamiseksi. Hyvä niin, sillä tämä jopa raadollinen aika julkisen sektorin historiallisen muutoksen aikana, pakottaa pohtimaan tekijöitä, joilla aikaansaadaan tarvittavat palvelut muutoksista huolimatta.

Johto joutuu jatkuvasti priorisoimaan resursseja, allokoimaan osaamisia. On siis hyvä, että ihmisten johtaminen ja siihen tarvittavat kyvyt ja taidot, ovat nousseet ja nousemassa johtamisen keskiöön. Tämä resurssipriorisoinnin aikana on tunnistettava, että viisaus asuu työntekijöissä. Osaaminen, tieto ja taito – ne ovat henkilöstössä. Henkilöstö pitää siis saada innostumaan ja pysymään mukana toimintamalli ja –tapa muutoksessa. Johto ei siitä yksin selviä, molempia tarvitaan.

Ihmisten johtaminen nousee keskiöön

Kuntajohtajat ovat pohtineet tarvitsemiaan taitoja niin tässä päivässä kuin lähitulevaisuudessakin. Merkille pantavaa on, että sekä ammatillisen että poliittisen johdon näkökulmasta innostamisen, motivoinnin, yhteistyön sekä viestinnälliset että neuvottelutaidot nousevat keskiöön. On tunnistettu, että yksin ei pärjää. Eläminen epävarmuudessa on osa johtamistaitoja nyt ja tulevaisuudessa, mutta edellä mainittuja osa-alueita vahvistamalla on ehkä helpompi johtaa haastavassakin toimintaympäristössä. Johtajuutta myös usein mitataan taloudellisen tuloksen saavuttamisen myötä. On kyettävä johtamaan epävarmuudessa kokonaisuutta niin, että talouden ja toiminnan tasapaino saadaan kuntoon. Se vaatii työtä ja rohkeutta, uskallusta tehdä ja toimia silloin, kun aika on.

Signaaleja johtamisen painopisteen siirtymisestä kohti ihmisten johtamista on ollut havaittavissa jo pitkään. Tämä tuo muassaan myös ihmisen kohtaamisen taidot. Tehtävien laaja-alaisuus, tehtävien jatkuva kasvu ja vaativuus, ovat osa arkipäivää ja erilaiset tilanteet samoin. Puhuttaessa ihmisten kohtaamisesta en malta olla ottamatta esille ihmisten erilaisia toimintatyylejä. Eri tilanteessa meistä itse kukin toimii luontaisen toimintatyylinsä mukaisesti ja toimintatyylejä on huikea määrä erilaisia. Jos emme näitä erilaisia toimintatyylejä tiedä ja tunnista, muista tai ole niistä tietoisia, tulee ihmisten kohtaamisesta ja johtamisesta haastavaa. Joskus jopa yllättäen.

Sidosryhmä ja verkostoyhteistyö, tulevaisuuden kunnan ”perinteinen toimintakenttä”, on maaperä missä tuo toimintatyylien erilaisuus korostuu. Johtamisen hallintasuhteet muuttuvat ja sanoisin että suurin muutos on suhteessa omaan johtajuuteen.

Tarvittavat taidot ja muutos on tunnistettu, hyvä niin. Elämä ja johtaminen olisi kuitenkin liian helppoa ja yksinkertaista ellei esteitä olisi. Haluan kuitenkin painottaa, että esteistä huolimatta, nähdään hyvin paljon mahdollisuuksia ja täytyy muistaa, että positiivisuuden kierre auttaa esteiden voittamisessa.

Jos on luottamusta, on myös uskallusta.

Johtaminen on pirstaloitunutta, ja poliittinen turbulenssi on arkipäivää. On nähtävissä myös, että kaksoisjohtaminen ei aina onnistu. Luottamus on päivän sana, sitä pitää olla ja sitä kaivataan. Valitettavasti luottamus tuntuu usein ohuelta ja puutteelliselta.

Epävarmuus ja asioiden heikko ennustettavuus sekä kuntien työtä, muun muassa elinvoimatyötä rajoittavat määräykset ovat esteitä, joiden yli pääsemiseksi tarvitaan uskallusta, rohkeutta ja neuvottelutaitoja.

Kunnilta on vaadittu visionääristä ajattelua jo pitkään. Tuntuu kuitenkin siltä, että uskallusta aitoon visionäärisyyteen ei ole. Liekö syy jo edellä mainittujen virheiden tai epäonnistumisen pelossa. Jotta voimme uudistaa ja kehittää julkista johtamista olisi vain uskallettava rohkeasti kokeilla erilaisia vaihtoehtoisia toimintamalleja, olisi uskallettava visioida isosti. Toimintaa tulee arvioida säännöllisesti ja suuntaa voi muuttaa, jos se ei tuota tarvittavia muutoksia toiminnassa.

Tulevaisuuden tekeminen ja johtaminen ovat luottamuskysymys. Jos on luottamusta, on myös uskallusta – visionäärisyyttä.

Johtamiskäsityksen keskiössä on vastuullisuus

Kun puhutaan tulevaisuuden johtamisen erilaisista taidoista en malta olla kiinnittämättä huomiota alla olevaan kuvaan. Johtamiskäsitys muotoutuu uudelleen. Johtajuudessa tarvittavien taitojen rinnalle nousevat taidot, joiden avulla ja kautta on mahdollista saavuttaa tarkoituksenmukaiset tavoitteet ja tulokset. Manageriaalisuus on toki johtajuudessa mukana ja niin pitääkin, mutta sen merkitys ei korostu kuten aiemmin.

Mielestäni johtamiskäsityksen keskiössä on vastuullisuus, joka luo viitekehyksen ympyrän eri akseleilla oleville merkityksille. Johtamisella annetaan ja haetaan myös merkityksiä, joilla annetaan tilaa luovuudelle, kokeilluillekin turvallisessa ilmapiirissä.

johtamiskäsitys EMBA Tampere blogi Marita Lehikoinen

Johtajuudessa, kuten elämässä yleensä voi olla myös vajavaisuutta, erilaisuutta ja ainutlaatuisuutta. Missä ympäristössä, ryhmässä, verkostossa, kumppanuudessa toimitaankin, ryhmän turvallisuus merkityksenä luo vakautta johtamiselle.

Olen pyytänyt kuntajohtajia, poliittista johtoa sekä sivistystoimen johtoa pohtimaan johtamisessa tarvittavia taitoja ja tulevaisuuden tekemisen esteitä. Kuten edellä olen kuvannut, tarvittavat taidot hieman yllättivät, mutta positiivisesti.

Johtaja kapellimestarina

Kuntajohtaminen, sekä ammatillinen että poliittinen, on kuin orkesterin kapellismestarina toimimista. Organisaatiokone, orkesteri, pitää saada soittamaan samaa sävelmää eri lähtökohdista käsin. Johtajuus punnitaan resonanssin laajuudesta.

Johtamisessa on muistettava, vaikka tunnistamme ihmisten kohtaamisen tärkeyden, viestinnän ja vuoropuhelun, yhteistyön ja yhteisöllisyyden merkityksen, emme jaa samaa aikakäsitystä, vaikka olemme samassa organisaatiossa. Visionäärinen johtaja ja arjen työtä tekevä henkilöstön jäsen ajattelevat työstä ja tulevaisuudesta eri tavalla, eri ajassa, ja niin pitääkin. Toimintatyyliemme mukaisesti toiminnan rytmi on myös eri ihmisillä erilainen. On johtamiskysymys, miten aikajänne ja rytmi huomioidaan.

Julkinen sektori käy läpi historiansa suurinta muutosta. Jotta voi rakentaa tulevaa on tunnettava menneisyys. Kaikkea ei tarvitse muuttaa, asioita on tehty hyvin ennenkin ja niitä on osattu johtaa.

Johtamisella pyrimme huippusuoritukseen, orkesterin soittamaan samaa säveltä yhtäaikaisesti, johdamme sitten poliittisella mandaatilla tai edustamme viranhaltija johtoa. Se kuinka hyvin ”kuntaorkesteri” soittaa, on suoraan yhteydessä johtamiseen. Resonanssi ratkaisee.

Johtaminen on joukko tekoja, jotka johtaja tekee tai tekemättä jättää. Hyvä johtaja tekee oikeat teot oikein oikeassa paikassa. Tulevaisuuden kuntajohtaminen on mahdollisuus!

Kiinnostuitko? Lue lisää linkin takaa

”Tulevaisuuden kuntajohtaminen on erilaisten taitojen mosaiikkimainen kokonaisuus”

Tutustu Public EMBA -ohjelmaan!

 

Avainsanat : / / /

Jätä kommentti

avatar