Tuoreen World Economic Forumin raportin  mukaan suomalaisten inhimillinen pääoma – siis tiedon ja osaamisen taso – on maailman parasta. Osaamisen ja kovan työn avulla on menneinä vuosina rakennettu hyvinvoiva ja turvallinen yhteiskuntamme. Mutta miksi se ei enää näytä tuovan tuloksia?

  • Miksi meidän itse kouluttamamme julkishallinnon huippuosaajat ovat rakentaneet sellaisen palvelujärjestelmän, joka ei ole taloudellisesti kestävä?
  • Miksi emme osaa tehdä sellaisia huipputuotteita ja -palveluja, jotka menisivät globaaleilla markkinoilla kaupaksi?
  • Miksi niin monissa organisaatioissa tuskaillaan huonon esimiestyön tai työilmapiirin kanssa, vaikka meillä on käytettävissämme aivan posketon määrä tutkimustietoa asiasta?
  • Miksi olemme rakentaneet sellaisen tutkimusrahoitusjärjestelmän, jossa merkittävä osa työajasta kuluu tutkimuksen ja opetuksen sijaan rahoitushakemusten tehtailuun?
  • Miksi tutkimustieto ei näytä kiinnostavan poliittisia päättäjiämme?

Voiko eräs vastaus liittyä osaamisen tason merkityksen ylikorostamiseen ja sen soveltamiskyvyn väheksymiseen? Kilpailukykymme on monilla alueilla potentiaalisesti huippuluokkaa, mutta jostain syystä se ei johda menestykseen. Tietoa on, mutta sitä ei hyödynnetä.

 

Tieto hyötykäyttöön

Yliopiston ydintehtävä on perustutkimus – uuden tiedon tuottaminen. Tiede ei saa olla lyhytjännitteistä tai liian paljon käytännöllisten tarpeiden ohjaamaa. Silti yliopistoissakin tiedon tuotannon rinnalle tarvitaan myös tiedon soveltamista yhteiskunnallisesti tai liiketoiminnallisesti merkittävien ratkaisujen toteuttamiseksi.

Tiedon tuottamisen ja soveltamisen ei tarvitse olla tavoitteina ristiriitaisia, vaan ne voivat olla toisiaan tukevia. Esimerkiksi teoreettisen tutkijan tilapäinen loikka käytännönläheiseen projektiin voi toimia innoituksena uudenlaisille tutkimuskysymyksille. Tutkijakoulutettua väkeä toivoisi ylipäätään palkattavan huomattavasti enemmän yksityisen ja julkisen sektorin palvelukseen.

Hyvä kehityssuunta olisi yliopiston ja yhteiskunnan eri toimijoiden entistä tiiviimpi vuorovaikutus. Tästä esimerkkinä ovat uudet Strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) hankkeet, joissa edellytetään suunnitelmallista ja tiivistä vuoropuhelua tutkimustiedon hyödyntäjien kanssa. Toinen hyvä esimerkki on elinikäinen oppiminen, esimerkiksi EMBA-koulutukset, jossa työelämästä palataan välillä yliopistoon hakemaan uudenlaisia ajattelun työkaluja ja samalla haastetaan yliopistotoimijoiden osaamista.

Yliopisto-opetuksessa tulisi panostaa entistä enemmän tiedon hyödyntämisen valmiuksiin. Maailma nimittäin tietointensiivistyy jatkuvasti: jos aiemmin monien asioiden esteenä oli tiedon puuttuminen, nykyisin haaste on enemmänkin relevanttien tiedonmurusten löytäminen ja yhdisteleminen.

Tärkeää on myös tiedon hyödyntämistä tukevan asenneilmaston rakentaminen: soveltavaa tutkimusta ei pitäisi leimata vähäpätöiseksi toiminnaksi. Myös yrittäjyyteen ja yrittäjämäiseen ajatteluun tulisi kannustaa yhä useampaa opiskelijaa ja tutkijaa.

 

Nyt on tietopääoman hyödyntämisen aika

Meillä johtamiskorkeakoulussa  on sisäistetty hyvin yliopiston strategian henki – pyrkimys maailmaa ymmärtävien maailman muuttajien kouluttamiseen. Perustutkimusta tarvitaan, jotta ymmärretään syvällisesti maailman muutosta ja mekanismeja, ja jotta päästään vuoropuheluun kansainvälisen tieteen foorumeilla. Lopulta uuden tiedon ja ideoiden merkitys selviää kuitenkin vasta sitten kun niiden avulla yritetään muuttaa maailmaa eli niitä sovelletaan käytännössä.

Yksittäinen henkilö ei yleensä pysty muuttamaan maailmaa vain itse keksimillään ideoilla, vaan myös muiden ideat ja tietämys – sekä erityisesti moninaisen tietämyksen varaan rakentuva toimijuus – ovat arvokkaita. Yhdessä tekemällä maailman muuttaminen on huomattavasti helpompaa kuin yksin puurtamalla. Lisäksi yhdessä voidaan ratkoa merkittävämpiä haasteita.

Nämä ovat oikeastaan itsestään selviä asioita – tiedämme nämäkin asiat jo. Sanoista vaan pitää päästä tekoihin. Johtamiskorkeakoulun osalta uudet laajat STN-hankkeemme ovat hyviä esimerkkejä tämän kaltaisista teoista.

Avainsanat : / / / / /