Vaikka lääkkeet ovat lääkärin tärkein työkalu, toimiva lääkehuolto on niin itsestään selvä asia, että se unohtuu helposti sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän muutoksissa. Lääkeasiat eivät ole olleet suurten intohimojen kohteena käynnissä olevissa sote-keskusteluissakaan.

Lääkekustannukset muistetaan kuitenkin heti, kun etsitään säästökohteita terveydenhuollon kasvaviin kustannuksiin. Lääkehuolto kattavine tilastoineen on helppo toimenpide-ehdotusten kohde silloin, kun palvelujärjestelmän isompiin ongelmiin ei riitä tahtoa tai keinoja tarttua. Lääkekuluista saatavat säästöt voidaan aina myös laskennallisesti todentaa, kunhan leikkausten määrästä on vain päätetty.

Kustannusten ohella lääkekeskustelut rajoittuvat yleensä monikanavarahoituksen ongelmiin ja osaoptimoinnin riskeihin. Harvemmin pohditaan palvelujärjestelmän toiminnallisia muutostarpeita tai ratkaisuja niihin lääkehoitoihin liittyviin ongelmiin, jotka olisivat monikanavarahoitusta helpommin ratkaistavissa ja jotka suoraan parantaisivat potilaiden lääkitysturvallisuutta.

Tammikuussa sosiaali- ja terveysministeriölle mietintönsä jättänyt Apteekkitoiminnan ja muun lääkehuollon kehittäminen –työryhmä listasi noin 60 isompaa ja pienempää ehdotusta, joilla lääkkeen käyttäjän asemaa parannettaisiin, turvattaisiin lääkehoitojen jatkuvuus avolaitoshoidon rajapinnassa sekä hyödynnettäisiin lääkehuollossa olevaa asiantuntemusta nykyistä tehokkaammin lääkitysturvallisuuden parantamiseksi. Vaikka osa apteekkityöryhmän esittämistä kehittämisajatuksista edellyttääkin lainsäädäntö- ja tietojärjestelmämuutoksia, paljon olisi jo nyt tehtävissä pelkästään terveydenhuollon ammattilaisten yhteistyötä lisäämällä, toimintatapoja kehittämällä ja asenteita muuttamalla. Kenen pitäisi kiinnostua potilaan lääkehoidon jatkuvuuden turvaamisesta potilaan siirtyessä laitoksesta toiseen tai avohoitoon? Kuka selvittäisi ja pitäisi ajan tasalla sen tiedon, mitä lääkkeitä potilas käyttää ja ylipäätään miten hän niitä käyttää? Miten potilaan ajantasaiset lääkitystiedot olisivat kaikkien häntä hoitavien ammattilaisten käytössä? Ketkä päättäisivät tarvittavista toimintatapamuutoksista rationaalisen lääkehoidon edistämiseksi?

Lääkealan asiantuntijat ymmärtävät jo, että tie lääkekustannusten hillitsemiseksi pelkästään lääkekorvausjärjestelmää muuttamalla tai lääkkeiden hintoja laskemalla alkaa olla loppuun kuljettu. Mittavia kustannussäästöjä ei ole enää saavutettavissa hintoja laskemalla ilman, että hyväksytään lääkkeiden laaturiskien ja saatavuusongelmien lisääntyminen. Kuinka sote-maailma kiinnostuisi säästöpotentiaalista, joka saavutettaisiin lääkkeen määräämiskäytäntöjä parantamalla, päällekkäisiä lääkityksiä purkamalla sekä huonosti toteutuvien lääkehoitojen ja käyttämättömien lääkkeiden määrää pienentämällä? Riittäisikö porkkanaksi tieto, että syntyvillä säästöillä mahdollistettaisiin tulevaisuudessa uudet ja kalliit lääkehoidot edes osalle niistä potilaista, jotka niistä hyötyisivät?

Jokaiseen suomalaiseen apteekkiin palautuu viikoittain noin 10 kiloa käyttämättömiä lääkkeitä lääkejätteenä (Lähde: Suomen Apteekkariliitto ja Helsingin yliopiston apteekki, 2014). Jo palautuvan lääkejätteen määrää pienentämällä voitaisiin säästää kymmeniä miljoonia euroja vuosittain. Aloittaisimmeko tämän jätemäärän pienentämisestä?

Tulevaisuuden potilas/lääkkeen käyttäjä haluaa osallistua aktiivisesti omaa terveyttään, hoitosuunnitelmiaan ja lääkehoitojaan koskevaan päätöksentekoon. Vastuuta rationaalisen lääkehoidon toteutumisesta – lääkkeen oikeasta määräämisestä ja toimittamisesta, lääkeinformaation laadusta, lääkehoidon toteutumisen seurannasta tai tarpeettoman lääkehoidon purkamisesta – ei voi kuitenkaan siirtää potilaalle. Terveydenhuollon ammattilaisten olisikin tarkistettava omia toimintatapojaan, lisättävä moniammatillista yhteistyötä ja käytävä aitoa vuoropuhelua potilaan kanssa lääkehoidon toteutumisen onnistumiseksi. On ainoastaan työnjakokysymys, varataanko tähän tarvittava asiantuntijaresurssi terveydenhuollossa vai apteekissa. Lääkehoidon onnistumista varmistavan keskustelun ulkoistaminen tehokkuuspyrkimysten nimissä sote-maailmasta some-maailmaan voi koitua kalliiksi.

Avainsanat : / / / / /