Mikä tässä nyt on niin vaikeaa

Suunnattoman innon vallassa aloitin ensimmäisen ohjelmani toukokuussa 2003. Asiakaslupauksena oli järjestäjältä asetettu tavoitteeksi kehittää johtajaa sekä ihmisenä että ihmisten johtajana, vahvistaa liiketoimintalähtöistä osaamista ja tuoda tukea johtamistyölle. Orientaationa ohjelmalla oli johtamisen kehittäminen tiedon ja kokemuksen vuorovaikutuksella. Jopa oman ajatteluni luvattiin kehittyvän johtamisessa hyödynnettäväksi. Tuolloin johdin noin sadan hengen organisaatiota, joten kaikki nuo tiedot ja taidot tulivat tosi tarpeeseen.
Lieneekö oppi mennyt perille tai mikä muu syy sitten johtikin siihen, että kun ohjelma toukokuussa 2006 loppui, päätin kohta sen jälkeen luopua myös 1984 alkaneesta johtajanurastani ja siirtyä johdetuksi. Parikymmentä vuotta akateemisen organisaation johtajana oli omiaan tärvelemään tutkijanuraa riittävästi ja aika palata oikeiden akateemisten töiden pariin oli tullut. Uudet yritykset oman johtajuuden kehittämisessä ajoittuivat elokuulle 2005, maaliskuulle 2008, lokakuulle 2010, syyskuulle 2013 ja lokakuulle 2015. Tämä viimeisin yritys julistetaan päättyneeksi 17.11.2017, kun kaksitoista osanottajaa saa todistuksensa, minä en vieläkään. Sen sijaan päätös lopettaa kuudennen yrittämän jälkeen, on syntynyt vakaan harkinnan tuloksena täysissä sielun ja ruumiin voimissa.

Ehkä kuitenkin olen oppinut jotain

Aivan varmasti. Tässä kohdassa lienee hyvä todeta myös, että ohjelmajohtajan ei ohjelmasta kuulu valmistuakaan, eikä hän siihen ole milloinkaan valmis. Jokaisesta ohjelmasta oppii uutta; erityisesti mahdollisuus tutustua uusiin eteenpäin pyrkiviin ihmisiin ja kehittämishaluisiin organisaatioihin tuo aina uusia näköaloja.

Minulla oli ilo olla mukana käynnistämässä TTY:n ensimmäistä Porissa Edupointin toteuttamaa GEMBA -ohjelmaa. Tässä tukeuduttiin Edutechin aiempaan kokemukseen, vähitellen seuraavien ohjelmien järjestelyissä itsenäistyen ja palaten taas TTY:n hallintouudistuksen myötä yhteisen EMBA Tampere -brändin alle. Sisällöissä Tampereen ja Porin toteutusten välillä toki on ollut paljon yhteistä, vaikka paikallinen profiili eriyttikin ohjelmia toisistaan.

Porin GEMBA -osanottajille erityinen arvo oli toteutus, joka ei edellyttänyt matkustamista pois kotikonnuilta ja joka tarjosi verkottumismahdollisuuden oman talousalueen johtotason vaikuttajiin. GEMBA oli luontevaa jatkoa Porissa vuoden mittaiselle JOKO -johtamiskoulutusohjelmalle, jota järjestettiin 1980-luvulta alkaen ensin yhdessä Turun kauppakorkeakoulun kanssa, ja joka jatkui 1990-luvun puolesta välistä omana toteutuksena. GEMBA tarjosi myös uudistumis- ja jatkomahdollisuuden aiemmin JOKO -ohjelman suorittaneille. JOKOja työhistoriaani vastuuprofessorin roolissa 1990-luvun alusta lukien mahtuu parisenkymmentä; yhden ensimmäisistä olen joskus jopa itse suorittanut.

GEMBA ohjelmajohtajan silmin

Nyt tuotoksena on 88 kuudesta Porin GEMBA -ohjelmasta valmistunutta. Mielenkiintoinen havainto tällä neljäntoista vuoden jaksolla on ollut se, että osanottajien organisaatio tuskin on malttanut odottaa koulutettavan valmistumista siirtäessään hänet uusiin ja entistä vaativampiin tehtäviin –  osalle on suorituspaineita lisännyt vastuun kasvattaminen uusissa tehtävissä jo ohjelman aikana ja vielä useamman nimi on vilahdellut nimityspalstoilla suhteellisen nopeasti ohjelman päättymisen jälkeen.

Mikä sitten on motivoinut mukaan noihin kaikkiin kuuteen ohjelmaan? Päätyönään (ohjelmistotekniikan) professorin työtä tekevälle ovi yritysten problematiikkaan ovat yhteiset tutkimushankkeet. Näissä liikutaan useimmiten tuotekehityksen parissa, vähemmän toiminnan kehittämistä koskevissa ongelmissa. Ohjelmistotekniikka on kuitenkin luonteeltaan sellainen tekniikan alue, että siinä tärkeää on ymmärtää myös yritysten toiminnan problematiikkaa. Tältä osin johtamiskoulutukset tarjoavat ikkunan elävään yrityselämään. Ilman tätä ovea ja ikkunaa päätyötäkään ei pystyisi tekemään tai se jäisi perin teoreettiseksi.

GEMBA -ohjelmien tavoitteena on ollut tarjota osanottajille mahdollisuus reflektoida oman organisaation ongelmia koulutuspäivien aikana, jaksotehtävissä ja tutkielmissa sekä kehittämistehtävissä. Nämä osanottajien luottamuksellisessa ilmapiirissä käymät keskustelut ja kirjalliset työt ovat niin jakson vastuukouluttajien kuin ohjelmajohtajankin saama oppi sen vastapainoiksi, mitä he itse ovat osanottajille jakamassa.

Vastuukouluttajat tulivat jo mainituksi edellä. EMBA -ohjelmiin valikoituvat kouluttajat edustavat oman alansa huippuosaamista. Kuuden GEMBA -ohjelman aikana olen päässyt sekä tutustumaan että tekemään yhteistyötä satalukua edustavan määrän kanssa tällaisia asiantuntijoita – pääosin Suomessa, mutta kansainvälisten jaksojen aikana myös Japanissa, USA:ssa, Ranskassa, Sveitsissä, Sloveniassa, Unkarissa ja Tsekissä.  Kun tämä lisätään osanottajien tuomaan antiin, niin on helppo todeta, että muuta motivaatiota ohjelmajohtajana toimimiselle ei todellakaan tarvitse ja jokainen uusi tuttavuus tuo mukanaan aina jotain uutta.

Ohjelmat alkavat ja loppuvat, uusia osanottajia tulee ja valmistuu, ohjelmajohtaja ei valmistu koskaan. Voi kuitenkin ymmärtää lopettaa ja tarjota muillekin tuon näköalapaikan.


Porin GEMBA VII  käynnistyy syksyllä 2018 uutena ohjelmajohtajana Jari Multisilta.

Lue esittely

 

Avainsanat : / / /

Jätä kommentti

Be the First to Comment!

avatar