Minulla ei ole teille tarjolla mitään muuta kuin verta, uurastusta, hikeä ja kyyneleitä.”

Pääministeri Winston Churchill lausui nämä sanat puheessaan toisen maailmansodan kiirastulessa 13.5.1940. Kriisin kohdatessa johtajan oli otettava painava vastuu ja kerrottava, mitä on tulossa. Kiistatta Churchill johti maataan sodan ja kriisin keskellä ja keskeltä kohti parempaa, rauhan aikaa. Kriisijohtaminen oli Churchillin vahvuus.

Johtamista muutoksen tuulien tuiverruksessa

Johtajuutta on myös kyky tunnistaa ajan henki ja muutoksen tuulet. Sodanjälkeinen Eurooppa ja Iso-Britannia alkoivat jälleenrakennuksen alkumetreillä etsiä uutta suuntaa. Selviytymistaistelun tilalle nousi toivo uudenlaisesta elämästä. On täysin ymmärrettävää, että tämän aistiminen oli Churchillille vaikea kohta. Kenelle tahansa on vaikeata myöntää, että oman johtamistyylin tilalle tarvitaan ja halutaan erilaista johtamista. Muutos on kuitenkin elämään kuuluva realiteetti ja muutosjohtaminen vaatii joskus uudet päätöksentekijät.

Siksi Churchillin sanat alahuoneessa 11.11.1947 purkavat osuvasti toisaalta hänen pettymystään demokratian muutostuuliin, mutta kuvastavat samalla hänen viisauttaan myöntää demokratian paremmuus. ”Monia valtiomuotoja on kokeiltu ja kokeillaan. Kukaan ei väitä, että demokratia olisi täydellinen tai kaikkitietävä. Itse asiassa, on sanottu, että demokratia on huonoin hallintotapa, ellei mukaan lasketa kaikkia muita hallintotapoja.”

Johtaminen elää ajassa

Historiasta löytyy meille paljon muitakin esimerkkejä niin kansakuntien kuin organisaatioiden johtamisen menestystarinoista ja epäonnistuneista kokeiluista. Yhteistä on se, että johtajuus ja johtaminen ovat aina sidottu aikaan. Hyvä johtaja tunnistaa aikansa ympäristön mahdollisuudet ja tehtävän vaatimukset. Johtajuutta eivät ole pikavoitot vaan kestotulokset. Esimerkiksi pääministeri David Cameron riskeerasi kansakuntansa menestysmahdollisuuksia yksittäisen pikavoiton eli vaalivoiton turvaamiseksi luvatessaan kansanäänestyksen EU-jäsenyydestä. Yllätyksellisen Brexit-päätöksen seurauksena Iso-Britannia etsii nyt uutta kansainvälistä asemaa melkoisen epävarmuuden keskellä. Vaihtoehdoton riskijohtaminen voikin ajaa nurkkaan.

Edellisestä voimme oppia sen, että keskeistä on sopeutua aikaan ja muutokseen. Johtajuutta ei ole seistä tulppana tai vallanomistajana vaan uuden mahdollistajana. Koulutus avaa näköaloja oppimiseen ja johtajuuteen. Koulutus on hyvä investointi. Tampereen yliopiston johtamiskoulutus laajentaa käsityksiä tulevaisuuden ymmärtämiseksi sekä uuden tiedon oppimiseksi ja soveltamiseksi. Churchillin sanoin ”kaikista tärkeintä on nälkä oppia”.

Teksti on julkaistu Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergosin asiakaslehdessä SynergosViewsissä 2017

Avainsanat : /

Jätä kommentti

avatar