Akateeminen tutkimus on yksi EMBA-koulutusten peruspilareista

– Varmistamme tutkimustiedon hyödyntämisen kouluttajavalinnoilla. Samaa ilmiötä tarkastelevat alan parhaat tutkijat ja kokeneimmat johtajat. Tuloksena on dialogi, johon kurssilaiset haastetaan mukaantäysivaltaisina osallistujina, kertoo Sosiaali- ja terveysjohtamisen EMBA -ohjelman johtaja Juha Teperi (kuvassa vasemmalla).

– Tutkimustietoon perustuvakoulutus ei ole koskaan tiedonyksisuuntaista siirtoa opiskelijoille, vaan yhteistä pohdintaa. Emme anna valmiita vastauksia, vaan autamme kysymään oikeita kysymyksiä, hän sanoo.

Dialogin lisäksi kritiikkiä

– Yliopistossa olennaista on myös kritiikki. Aiempien käytäntöjen kriittinen arviointi yhteisessä vuoropuhelussa on kehittymisen ehto, täydentää Järjestöjohtamisen EMBA -ohjelman johtaja Harri Melin (kuvassa toinen vasemmalla).
Lähinnä työmarkkinajärjestöille suunnattu Järjestöjohtamisen EMBA perustuu paitsi järjestökentästä tehtyyn tutkimukseen, myös kentän kuulemiseen. Ohjelman taustalla on työelämän ja järjestötyön nopea muutos.

– Tampereen yliopistolla on pitkät perinteet järjestöjen ja järjestöjen johtamisen tutkimuksessa. Käytimme ohjelman suunnittelussa asiantuntijoita eri tiedekunnista. Voi sanoa, että koko ohjelma perustuu tutkimustietoon, Melin sanoo.

Tutkimus uudistaa sisältöjä

Public EMBAn ohjelmajohtaja Arto Haveri (kuvassa keskellä) muistuttaa, että vaikka julkinen ja yksityinen sektori lähentyvät toisiaan, johtaminen julkisella sektorilla on edelleen monin tavoin erilaista verrattuna yksityisiin yrityksiin.
– Tämän päivän johtajan on kehitettävä jatkuvasti johtamisvalmiuksiaan sekä hallittava erilaiset toimintatavat ja menetelmät sisältävä ”työkalupakki”. Public EMBA on rakennettu julkista sektoria ja sen johtamista koskevalle uusimmalle tutkimustiedolle. Sen avulla päivitetään myös ohjelman sisältöjä.

– Ohjelmassa huomio on siirtynyt yhä enemmän hallinnon rakenteista ja prosesseista yhteistyöhön ja kumppanuuksiin sekä monimutkaisten hybridien, ellei peräti ekosysteemien johtamiseen, Haveri kertoo.

Voimakas uudistumisen tarve on taustalla myös Kiinteistö- ja rakennusalan EMBA -ohjelmassa.
– Ajatuksena on sparrata kiinteistö- ja rakennusalan ammattilaisia pohtimaan toimialansa tulevaisuutta kaupunkien kehityksen ja kehittämisen sekä innovaatiojohtamisen näkökulmasta, ohjelmajohtaja Markku Sotarauta (kuvassa toinen oikealta) sanoo.

– Oman organisaation toimintaa ja omaa johtamista arvioidaan etsimällä vastauksia kysymykseen, mihin aika ja energia pitäisi suunnata. Isona kuvana taustalla on uusin tutkimus alustataloudesta, sen seurauksena syntyvä uusi liiketoiminta sekä innovaatiokäsitykset, hän kertoo.

Akateeminen tieto antaa varmuutta

– Tiivistä vuorovaikutusta, toisilta oppimista ja yhdessä tekemistä, kuvaa koulutuspäällikkö Tuija Majuri EMBA-ohjelmien sisältöä.
– Hyvin usein johtajat ovat yksin ajatustensa kanssa. Tampereen EMBA-ohjelmat tarjoavat rikastavan ja luottamuksellisen foorumin vertaiskeskusteluille ja sparraukselle. Pitkien ohjelmien aikana syntyy myös mahdollisuuksia luoda uusia verkostoja. Yhdessä pohtiminen ja toisilta oppiminen ovat erittäin merkityksellisiä. Ohjelmissa vierailee yliopistokouluttajien lisäksi ulkopuolisia yritys- ja organisaatiojohtajia ja asiantuntijoita, jotka tuovat keskusteluun omia näkökulmiaan ja kokemuksiaan, Majuri kertoo.

 

 

Yritysjohtajan ABC

– Tampereen yliopiston ylimmän liikkeenjohdon EMBA-ohjelma perustuu ABC-ajatteluun. A on academy ja viittaa teoriaan. B eli business on koulutuksen kovaa ydintä eli yrityselämän käytäntöjä. C on consulting, kykyä ratkoa itsenäisesti eteen tulevia ongelmia, kiteyttää General EMBA -ohjelman perustaja ja nykyinen ohjelmajohtaja, vuorineuvos Kari Neilimo.

Neilimon mukaan jokaisen yritysjohtajan on osattava riittävästi liikkeenjohdon teoriaa, jossa olennaista on yliopiston jakama tutkimustieto.

– Väitöskirjaani ohjannut professori totesi minulle aikoinaan, että teoria on parasta käytäntöä. Se herätti minussa aluksi kysymyksiä, mutta pitkällä urallani lauseen merkitys on avautunut.
– Teoria eli tutkimustieto tarjoaa johtajalle ajattelumalleja tai viitekehyksiä, joilla voi pelkistää monimutkaisia ilmiöitä.

Teorioiden avulla erottaa olennaisen ja löytää uusia ratkaisuja käytännön johtamistilanteisiin, Neilimo selvittää.

Teksti ja kuvat: Hybridiviestintä Effet Oy
Teksti on julkaistu aikaisemmin Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun tutkimus- ja koulutuskeskus Synergosin asiakaslehdessä.

Avainsanat : / / / / / / / /

Jätä kommentti

Be the First to Comment!

avatar